Tassukerhossa

Mietin elokuussa, että mitähän aktiviteettia saisin itselleni ja samalla koiralleni. Muistin, että Aisti ja Tunne Oy järjestää kursseja ja niinpä surffasin netissä yrityksen sivuille. Noh, sivustolla oli kaikenlaisia kursseja, kaikista en ymmärtänyt mitähän ne ovat, rallytokoa, mies ja koira, pentukurssi ja sitten sen löysin! Tassukerho – tekemistä koko syksyksi! Kerhossa kokoonnutaan kerran viikossa ja harjoitellaan yhdessä ohjaajan kanssa kivoja ja erilaisia juttuja, mitä koiran kanssa voi touhuta.

Ensimmäisellä kerralla kokoonnuimme aidatulle hiekkakentälle. Minun ja Paolan lisäksi kerhossa on viisi muutakin koirakkoa. Meitä on isoja ja pieniä ja siltä väliltä, pentuja ja vähän varttuneempiakin. On mustaa ja valkoista koiraa sekä ruskeita eri sävyjä mustilla ja valoisilla mausteilla. Siis pystykorvaista ja luppakorvaista koiraa, korkeajalkaisia ja matalajalkaisia. Tämä on hyvä sekoitus erilaisia koiria samassa ryhmässä, näin koirat tottuvat kaikenlaisiin karvatassuihin.

Tosiaan siellä hiekkakentällä ensimmäisen tunnin aikana harjoiteltiin oman koiran kontaktia ohjaajansa. Nyyti, joka ohjaa meitä, kertoo aina hyvin selkeästi mitä tehdään ja miksi tehdään. Esimerkiksi namipaloilla kiinnitetään koiran huomio ohjaajaan ja yritetään siis muut häiriöt sulkea pois ohjaajan ja koiran välisestä vuorovaikutuksesta. Sitten Nyyti laittoi meidät koirakot kiertämään kenttää ympäri kävelyvauhtia, siten että koiran on tarkoitus pysyä ohjaajansa sivulla ja kontaktissa.

Paola on luppakorvainen, ruskeakarvainen mustin merkein, karkeakarvainen italianajokoira, joka on siis kaiken pienehkön liikkuvan otuksen perään. No kävely kentän ympäri onnistuu hyvin, kun neiti Paola on kyllä niin namipalojen perään jotta vain. Mutta sitten Nyyti vaikeutti tehtävää ja hän heitteli kentälle erilaisia esineitä häiriötekijäksi koiran seuraamisen ja ohjaajakontaktin aikana. No minkäpä sille voi, että ajokkini oli riuhtaista käteni irti olkapäästä, kun oli meidän vuoro mennä tähän testiin. Kävelimme hyvin, mutta kun Paola näki tavaran lentävän ja jäävän kentälle pomppimaan, niin  peräänmenoyritys oli erittäin vakuuttava. Kyllä tässä neidissä on ajokoiran verta suonissa!

Sain säästettyä käteni, koska iltalenkeillä perään menoja on tapahtunut niin monesti esim. oravan kanssa, että osasin jo varautua ja joustaa kädelläni koiran liikkeen myöten.

Mutta sitten Nyyti pyysi koirakot kentälle ympyrän muotoon ja seuraava tehtävä oli pujottelu toisten koirakoiden lomitse. Miten, että mitähän tästäkin tulee, mutta minulle uutena asiana tuli Nyytiltä tieto, että kun koirat ovat ympyrämuodostelmassa ja istuvat peput kehän sisäpuolelle päin, selät vastakkain siis, ja katsovat ohjaajaansa, niin silloin ne eivät kiinnitä juurikaan huomiota siihen, mitä ympärillä tapahtuu. No tämä tietenkin riippuu koiran vireystasosta. Meillä oli kuitenkin jo harjoituksia alla tällä ensimmäisellä tunnilla alla ja koirat alkoivat jo olla ensimmäisen tassukerho tunnin annista henkisesti väsyneitä. Minulla ja Paolalla onnistui namipalojen avulla pujottelukin ihmisten ja koirien lomitse yllättävän hyvin. Olinpa tyytyväinen tähän ensimmäisen tunnin antiin! Odotan jo seuraavaa viikkoa innokkaasti, luvassa on doboilua!

 

 

Bloggarin esittely

Moi, olen koiranomistaja Päevi ja kerron tässä Aisti ja Tunne Oy:n blogissa tapahtumia ja sattumuksia, mitä koirani neiti Paolan kanssa sattuu ja tapahtuu. Blogissa saattaa olla viittauksia oikean elämän tapahtumiin ja ehkäpä joskus tuotesijoitteluakin. Olennaista tässä blogissa on kuitenkin yhteistyö Aisti ja Tunne Oy yrityksen kanssa, joka tukee blogia antamalla siihen kirjoitusaiheita, koska käytämme yrityksen monipuolisia palveluita ja niistä on meillä henkilökohtaisia kokemuksia.

X