Koiranpäivä – joka päivä

Huhtikuussa 24. päivä vietetään valtakunnallista Koiranpäivää. Tänä vuonna Koiranpäivän teemana on koiran tarina – koiran merkitys omistajalleen sekä muille sen vaikutuspiirissä eläville. Meille suomalaisille koira on ensisijaisesti seuraeläin, lemmikki, harrastuskaveri ja työpari. Koiralla on itseisarvo ja oma vakaa paikkansa perheessä. Koira ei ole enää “vain koira”, mikäli se on sitä koskaan ollutkaan. Kuitenkin toisinaan olisi hyvä muistaa, että koira tavallaan on “vain koira”.

Koiran hankintaan liittyviä asioita tuodaan jatkuvasti esille erilaisilla foorumeilla sekä medioissa, mikä on tietysti vain hyvä asia. Koirarotuja on niin paljon, että pelkästään rodun tyypin valinta voi olla haastavaa. Metsästäjillä sekä kilpaharrastajilla on yleensä hyvin selkeät sävelet koirarodun valinnassa, koska silloin valitaan rotu tiettyä tarkoitusta varten. Edelleen kuitenkin monesti koirarotu valitaan kirjaa (tai nykyään googlea) selaamalla ja ulkonäköön ihastumalla.

 

Pieni koira syö pienesti, iso koira isosti

 

Täällä pohjoisen hujakoilla kurakelit alkavat ikävästi muistuttaa taas Äiti maan pyörimissuunnasta, ja väkisin on mentävä kohti kesää. Etelästä en juuri nyt osaa sanoa kun en ole hetkeen käynyt, mutta siellä taidetaan olla ymmärrettävästi hieman pidemmällä. Tämähän tarkoittaa sitä, että meillä täällä alkaa trimmihuoneessa taas shampoota kulumaan sekä fööni ja osteri laulamaan. Turkki ei nimittäin ole ollenkaan huono kriteeri koirarodun valinnalle. Mikäli haaveilee amerikancockerin tai afgaaninvinttikoiran tuulessa hulmuavasta tukasta, niin täytyy ensin kysyä itseltään onko käsityöihminen vai ei. Eikä pitkätukat ole suinkaan se ainoa haastava vaihtoehto. Paksulla ja pitkällä pohjavillalla varustetut rodut kuten newfoundlandinkoira sekä pienemmässä mittakaavassa saksanpystykorvat saattavat herkästi viedä hoitajaltaan sormen suuhun. Mikäli ajattelee, että pelkän harjan ja järviveden kanssa pitää pärjätä, niin kannattaa kaikki hulmuhelmat ja turpesjalat jättää valinnan ulkopuolelle siitäkin huolimatta, että keritsimiä kyllä löytyy jokaiseen makuun. Vaikka rokkitukan ajelisi kaljuksi, niin silti se vaatii jatkuvaa huoltoa. Tällaisesta karvasta ei vesi nimittäin mene kuin hanhen selästä, eikä sille asialle ole oikeastaan mitään tehtävissä.

 

Hyvin hoidettu koira on kunniaksi omistajalleen

 

Tokihan koiranelämään kuuluu paljon muitakin kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Koiralle on tärkeää saada liikkua – paljon. Sen tarvitsee myös saada toteuttaa luonnollisia viettejään siinä määrin kun sille on niitä siunattu. Ne ovat vielä jokainen yksilöitä ja omanlaisiaan persoonia. Toinen vaatii jotain enemmän kuin toinen, ja jokainen antaa jotain ohjaajalleen ilmaiseksi. Rodun käyttötarkoitus on aivan ensisijaisen tärkeä asia koiran valinnassa. Voimakkaalla työ- tai metsästyskoiralla on omat tarpeensa verrattuna seurakoirarotuihin. Koira elää yksinkertaista koiranelämäänsä vuoden jokaisena päivänä – räntäsateessa, paahtavassa helteessä,

Ja kuitenkin koira on vain koira. Sen täytyy antaa olla vain koira. Se ei tule koskaan ymmärtämään puhetta, vaikka oppiikin sanoille merkityksiä. Se ei myöskään koskaan tule ymmärtämään ihmisen logiikkaa, joka poikkeaa sen omasta hyvinkin paljon. Monella muulla tavalla koira ei ole ollenkaan “vain koira”. Se on ohjaajansa varjo, peili ja paras ystävä.

X